Identiteettivarkaus – mistä on kyse ja miten sen voi estää?
Identiteettivarkauksien määrä on noussut Suomessa räjähdysmäisesti: Yle uutisoi eilen 23.3.2021 nettisivuillaan, että tutkimusten mukaan yli 750 000 suomalaista on joutunut viimevuonna identiteettivarkauden yrityksen kohteeksi.
Voimassa olevan rikoslain 38 luvussa säädetään tieto- ja viestintärikoksista. Sanotun luvun 9 a §:ssä identiteettivarkaus on säädetty rangaistavaksi teoksi. Identiteettivarkaudessa rikoksentekijä käyttää luvattomasti toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa erehdyttääkseen kolmatta osapuolta ja näin aiheuttaa tietojen omistajalle taloudellista vahinkoa tai muuta merkittävää haittaa. Useimmiten toisen ihmisen henkilötietoja käytetään esimerkiksi ostosten tekemiseen tai lainan ottamiseen niin, että lasku jää, tai ainakin pyritään jättämään, identiteettivarkauden uhrin vahingoksi. Identiteettivarkaudesta voi olla kyse myös silloin, kun toinen henkilö esiintyy toisen henkilön tiedoilla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja tästä aiheutuu tietojen omistajalle konkreettista haittaa.
Rikolliset keräävät identiteettivarkauteen tarvittavia henkilötietoja tietomurtojen, netin tietovuotojen tai esimerkiksi tietojenkalastelun avulla. Viimeaikoina moni on saanut huijauspuheluita, joissa on yritetty saada henkilö luovuttamaan omia henkilötietojaan. Myös Vastaamon tietomurto sai monet pohtimaan, millaista vahinkoa varastetuilla henkilötiedoilla voi saada aikaan ja miten identiteettivarkauden uhriksi joutumisen voisi välttää.
Jos pelkää omien henkilötietojen joutuneen vääriin käsiin, asiasta kannattaa tehdä (sähköinen) rikosilmoitus poliisille viipymättä. Ilmoita asiasta pankkiin, mikäli epäilet jollakulla olevan hallussa sinun pankkitietosi. Kadonneet pankkitunnukset tai muut asiakirjat tulee ilmoittaa kadonneiksi ja tilata niiden tilalle uudet. Pikavippien ja muiden vastaavien lainojen ottamisen voi estää tekemällä luottokiellon. Rekisteröintikiellolla ehkäiset nimiisi perustetut yritykset tai nimesi liittämisen vastuuasemiin yrityksissä ja muissa oikeushenkilöissä. Osoitteenmuutoskielto kannattaa hakea postista ja osoitetiedot kannattaa suojata. Mikäli henkilö- ja osoitetietosi vaativat erityistä varjelua, harkitse turvakiellon hakemista ja väestötietojen suojausta Digi- ja väestötietovirastosta.
Identiteettivarkauden seuraukset voivat olla ikäviä. Pahimmillaan identiteettivarkauden uhriksi joutuneet vastaanottavat pikavippeihin liittyviä perintäkirjeitä pitkään sen jälkeen, kun tekijä on jo jäänyt kiinni. Toisissa tapauksissa henkilöä on epäilty rikoksesta sellaisen yhtiön toiminnassa, josta hän ei ole ikinä kuullutkaan. Luonnollisesti identiteettivarkauden uhriksi joutunut ei kuitenkaan ole vastuussa omilla henkilötiedoillaan otetuista veloista tai sitoumuksista, vaan identiteettivarkauden tekijä vastaa henkilökohtaisesti tekemistään rikoksista ja sitoumuksista. Tämä toki edellyttää sitä, että tekijä tuomitaan teosta tai asiassa muuten selvitetään, että velat ja sitoumukset on aiheutettu toisen tekemällä rikoksella.
Mikäli olet joutunut identiteettivarkauden uhriksi, kannattaa ensin tehdä poliisille rikosilmoitus asiasta. Halutessasi autamme sinua avustamisessa poliisikuulusteluissa sekä rangaistuksen ja vahingonkorvauksien vaatimisessa tuomioistuimessa. Identiteettivarkauden uhrille voidaan taloudellisen haitan ja kulujen lisäksi nykyään määrätä vahingonkorvausta myös kärsimyksestä. Edellä mainittu oikeus kärsimyskorvaukseen on melko vakiintunutta jo hovioikeustasolla; tämä on selvä viesti siitä, että henkilötietomme eivät enää ole vain tietoja, vaan omaisuutta, jonka hallinnalla voi olla merkittäviäkin oikeusvaikutuksia.
