Tuotevastuu-blogi osa 4: Australia & Etelä-Afrikka

Australiassa ovat voimassa ehkä maailman tiukimmat tuoteturvallisuutta säätelevät lait. Sinne tuotteita myyvien valmistajien on otettava nämä huomioon jo siitäkin syystä, että asiakkaat vaativat tuotteiden täyttävän paikalliset turvallisuusvaatimukset, hehän ovat ensi sijassa hankaluuksissa, jos jotakin sattuu. Jos suomalaisella yhtiöllä on toimintaa Australiassa, niin paikalliset työntekijät varmasti haluavat, että asiaan kiinnitetään huomiota sillä he saattavat olla henkilökohtaisessa vastuussa, ei pelkästään taloudellisessa mielessä vaan heitä saattaa uhata jopa vankeusrangaistus. Ääritapauksissa tämä riski on jopa Suomessa olevilla henkilöillä, tosin heitä tuskin täältä haetaan Australiaan, mutta sen jälkeen ei ole enää asiaa työmatkalle tai lomalle Australiaan.

Vapausrangaistuksen ohella sekä yhtiö että henkilöt saattavat joutua maksamaan tuntuvat sakot, minkä lisäksi on hyvä muistaa, että oikeudenkäynti Australiassa on todella kallista ja korvaukset pienistäkin henkilövahingoista ovat tuntuvat. Lisäksi kynnys nostaa kanne on melko matala.

Australiassa koneen tai laitteen valmistajan on tehtävä tuotteen turvallisuuden eteen kaikki mikä on ”reasonably practicable” eli ”kohtuullisesti mahdollista tehdä”. Tämä taas on oikeudellinen määritelmä joka selitetään seuraavasti:

“Duty holders must ensure so far as is reasonably practicable the health and safety of workers

To determine what is reasonably practicable in the circumstances, the following must be taken into account: 

(i) the likelihood of the hazard; 

(ii) the degree of harm that might result;

(iii) what person knowns, or ought reasonably to know, about:  

the hazard or the risk; and 

ways of eliminating or minimizing the risk; and 

(iv) availability of ways to eliminate or minimize the risk; and 

(v) the cost associated with available ways of eliminating or minimizing the risk, including whether the cost is grossly disproportionate to the risk.”

“Duty holder” on laaja käsite, mutta se kattaa paitsi yhtiön johdon myös esimerkiksi koneen suunnittelijan. Kannattaa siis välttää ilmoittamasta työntekijöiden nimiä yhtiön asiakirjoissa, etenkin riskinarvioinneissa. 

Seuraamukset Australian lain mukaan ovat:

Etelä-Afrikka

Etelä-Afrikassa sen sijaan turvallisuuskulttuuri ei välttämättä ole ihan korkeimmalla tasolla, vaikka tässä ottamassani kuvassa Lonminin platinakaivoksen seinään onkin näin kirjoitettu: 

Surullista kyllä, tämä johtuu osaksi siitä, että onnettomuuksien uhreina ovat useimmiten huonosti koulutetut köyhään väestönosaan kuuluvat henkilöt jotka eivät osaa vaatia laillisia oikeuksiaan vaan kantavat seuraamukset omissa nahoissaan. Sama pätee monissa muissakin kehittyvissä maissa. Nyt amerikkalaiset ja englantilaiset suuret asianajotoimistot ovat nähneet tässä oivan markkinaraon ja etsivät asiakkaita, joiden puolesta he voivat esittää vaatimuksia työnantajia ja laitevalmistajia vastaan. Onnettomuuden kärsineiden kannalta tämä on tietysti positiivinen asia, laitevalmistajille taas uusi riski, sillä asiakkaat luonnollisesti haluavat siirtää vastuun laitevalmistajalle, jonka tuote on ollut osallisena onnettomuudessa. 

Käytännössä onnettomuuden juurisyyn selvittäminen on hyvinkin vaikeaa, ajatellaan esimerkiksi tilannetta Etelä-Afrikassa, jos onnettomuus sattuu hiilikaivoksessa. Itse en osaa kuvitella vaarallisempaa työympäristöä kuin hiilikaivos, missä käytettävät laitteet ja olosuhteet ovat hurjat. Alla oleva kuva ei kerro koko totuutta, sillä kone ei ole käynnissä. Jos se olisi käynnissä, näkyväisyys olisi lähes olematon pimeyden ja pölyn vuoksi, laitteessa kun ei näytä olevan edes kunnon pölyntorjuntalaitteita.

Pimeys, ahtaus, valtavan voimakas kone ja sen lähellä työskentelevät henkilöt ovat huono yhdistelmä, pölyn terveyshaitoista ja metaaniräjähdysvaarasta puhumattakaan. Jos jotain sattuu, miten osoittaa jälkeenpäin johtuiko se koneesta, olosuhteista, huonosta koulutuksesta vai operaattorin inhimillisestä virheestä? Näitä on hyvä pohtia, kun suunnittelee ja markkinoi koneita ja laitteita mihin tahansa maahan. Ovatko omat prosessit ja dokumentit riittävän hyvässä kunnossa?

Vastuullisin terveisin,
Juha Koivula
Senior Legal Counsel | Varatuomari
juha@lakitalo.fi