Suomen perustuslaissa on säädetty, että jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Tätä elinkeinovapautta voidaan rajoittaa vain tietyillä edellytyksillä. Yksi näistä rajoituksista on tuomioistuimen määräämä liiketoimintakielto. Rikosoikeus on lähtökohdiltaan suojajärjestelmä, jonka avulla pyritään turvaamaan yksilön ja yhteiskunnan tärkeitä etuja loukkauksilta. Liiketomintakiellolla on viime kädessä tarkoitus suojata yhdenvertaista kilpailua markkinoilla ja myos […]
Toimitusjohtajan asema yhtiössä poikkeaa olennaisesti työntekijöiden asemasta. Toimitusjohtajan tehtävään ei sovelleta työsopimuslakia, koska toimitusjohtaja on osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön toimielin. Toki toimitusjohtajan tehtäviin ja työskentelyyn voidaan soveltaa sanottua lakia, mutta siitä tulee nimenomaisesti sopia johtajasopimuksessa. Useimmiten johtajasopimukseen ei tällaista määräystä kuitenkaan oteta, koska toimitusjohtajuus on osakeyhtiölaissa tarkoitettu luottamustoimi. Toimitusjohtajan yleisistä ja lakiin perustuvista velvollisuuksista säädetään muun […]
Asianajajan palkkio perustuu lähes poikkeuksetta tehtävään käytettyyn aikaan. Erilaisissa riitatilanteissa ja oikeudenkäynneissä palkkiota on mahdollista kattaa joko vakuutusyhtiön myöntämällä oikeusturvalla tai oikeusaputoimiston myöntämällä oikeusavulla. Oikeusturvavakuutus sisältyy yksityishenkilöillä useimmiten kotivakuutukseen tai esimerkiksi autoa koskevissa asioissa auton kaskovakuutukseen. Yhtiöillä ja yrityksillä oikeusturva sisältyy erilaisiin vakuutuspaketteihin. Oikeusturvavakuutuksen kustannusvaikutus vuosittaisiin vakuutusmaksuihin on hyvin pieni; useimmiten oikeusturvavakuutuksen vuosimaksu on vain […]
Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on 10.8.2018 valtioneuvoston esityksestä vahvistanut uuden liikesalaisuuslain voimaantulosta. Uudella liikesalaisuuslailla pannaan täytäntöön EU:n liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi. Laki astuu voimaan jo 15.8.2018. Liikesalaisuuslaissa on säännöksiä muun muassa liikesalaisuuden määrittelemisestä ja liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta, käyttämisestä ja ilmaisemisesta. Lain mukaisesti liikesalaisuudella tarkoitetaan esimerkiksi tietoa, joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja […]
Vahingonkorvauslaissa kärsimyksellä tarkoitetaan loukkauksen aiheuttamaa tunnetta, jonka ei tarvitse olla lääketieteellisesti todettavissa. Kärsimys ilmenee tyypillisesti esimerkiksi pelon, nöyryytyksen, häpeän tai mielipahan tunteena. Oikeudenkäynneissä kärsimyksen aiheutumisesta ei tarvitse esittää nimenomaista näyttöä, vaan oikeus korvaukseen arvioidaan itse teon luonteen perusteella. Jos siis loukkaava teko on laadultaan sellainen, että se objektiivisesti arvioiden aiheuttaa kärsimystä, loukatulla on oikeus kärsimyskorvaukseen. […]
Työsopimuslain mukaisesti työsuhteet ovat lähtökohtaisesti tarkoitettu pysyviksi. Mikäli työsuhde solmitaan määräajaksi, sille pitää olla laillinen peruste. Määräaikainen työsuhde sitoo työsopimuksen molempia osapuolia. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan päättää vain tiettyjen edellytysten täyttyessä. Työsuhteet päätetään koeajan kuluessa koeaikapurkuna tai tämän jälkeen irtisanomisella tai purkamisella. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta […]
Elinkeinonharjoittaminen perustuu yhä enemmän erilaisiin yrityssalaisuuksiin ja niiden hyödyntämiseen. Tietoa, taitoa ja dataa on tallennettuna sähköisessä muodossa, ja usein kaikkien työntekijöiden saatavilla. Yrityssalaisuuden rikkomistapoja on monia, mutta yleisin tapahtumainkulku on se, kun entisen työntekijän hallusta löydetään yrityssalaisuudeksi luokiteltavaa tietoa. Tyypillisesti kyse on siitä, kun entinen työntekijä on tavalla tai toisella kopioinut työnantajansa yrityssalaisuuksia juuri ennen […]
