Force majeure ja korona, onko käsillä ylivoimainen este?

Koronaviruksen vuoksi asetetut poikkeustilasäännökset ja erinäiset rajoitukset ovat kuluvan kevään aikana luoneet melkoisia haasteita muun muassa ravintola- ja matkailualoille samoin kuin erinäisille tapahtumajärjestäjille, muutamia vain esimerkkeinä mainitakseni. Vastaavasti mainittujen sopimuskumppaneille, jotka luonnollisesti ovat kärsineet ainakin osin vastaavasti.

Useassa yhteydessä esiin on noussut kysymys siitä, onko koronaviruspandemia ja sen aiheuttamat ongelmat sellainen syy, joihin vetoamalla sopijapuoli voi vapautua sopimusvelvoitteistaan, kuten vaikkapa liikehuoneiston vuokran maksamisesta, niin sanottuun force majeure -tilanteeseen eli ylivoimaiseen esteeseen vedoten. Ensisilmäyksellä näyttäisi selvältä, että näin on, mutta kuten moni muukin asia, tämäkään ei ole aukottoman selvää juridisessa kontekstissa.

Tee se itse -juristien on tapana aloittaa oikeudellisen ongelman pureksiminen Wikipediaa apuna käyttäen ja toisinaan tämä lähestymistapa ei ole ammattilaisellekaan lainkaan huono, kun tavoitteena on avata juridinen pähkinä maallikolle, joten aloitetaanpa siitä. Wikipedia määrittelee force majeure -tilanteen näin:

“Force majeure (lat. vis major, suom. suurempi voima) eli ylivoimainen este tai tapahtuma on sopimusoikeudessa käytettävä termi, joka tarkoittaa sopimuksen osapuolista riippumatonta, odottamatonta poikkeuksellista tapahtumaa, joka estää sovitun velvollisuuden täyttämisen. Ylivoimainen este on esimerkiksi hirmumyrsky, kapina, liikekannallepano, maanjäristys, meteoriitti, tulivuorenpurkaus, sota sekä suorituksen estävä viranomaisen toimi, kuten tuontikielto ja takavarikko.”

Ensinnäkin on todettava, että Suomen lain mukaan ylivoimainen este on yleisen sopimusoikeudellisen käytännön nojalla suoritusvelvollisuudesta vapauttava seikka ilman nimenomaista sopimusehtoakin. Kuitenkin, useimmissa huolellisesti laadituissa sopimuksissa on olemassa ainakin jonkinlainen force majeure -lauseke, joka yksinkertaisimmillaan voi olla vaikkapa seuraava:

“Ylivoimainen este. Osapuolet vapautuvat sopimusvelvoitteistaan, mikäli sopimusvelvoitteiden täyttäminen estyy niin sanotun ylivoimaisen esteen vuoksi. Ylivoimaiseksi esteeksi katsotaan lakko, sota, luonnonkatastrofi, sähkönjakelun keskeytyminen, vallankumous tai muu näihin rinnastettava tapahtuma.”

Tavanomaisesti force majeure -lausekkeisiin liitetään esimerkinomainen luettelo force majeure -tilanteista, mutta useimmiten nämä eivät tähän saakka ole kattaneet pandemiatilanteita vaan soveltaminen riippuu siitä mahtuvatko nämä niin sanotun “kaatopykälän” piiriin termillä “tai muu näihin rinnastettava tapahtuma”, kuten yllä.

Arvioitaessa sitä, onko force majeure -tilanne käsillä, on syytä kiinnittää huomiota ainakin siihen, onko toiminta:

1. kokonaan estynyt vai vain rajoittunut;
2. onko toiminnan estyminen johtunut viranomaisen määräyksestä; ja
3. olisiko toimintaa voinut toiminnan uudelleen järjestelyn avulla jatkaa vaihtoehtoisilla tavoilla.

Osittainen rajoitus voi mahdollistaa osittaisen vapautumisen suoritusvelvollisuudesta, kuten vaikkapa vuokranmaksusta tilanteessa, jossa toiminta on kärsinyt, mutta ei kokonaan loppunut. Tässä kohden tärkeäksi nousee se, millä tavoin ylivoimainen este on vaikuttanut toimintaan ja miten paljon; esimerkiksi tilauskannan heikkeneminen, asiakasvirtojen väheneminen ja niin edelleen on syytä dokumentoida asianmukaisesti. Pelkästään sen toteaminen, että “no kaikkihan silloin meni kiinni” ei juridisena argumenttina riitä, vaan asiat ja tapahtumat tulee dokumentoida huolellisesti, jotta ne voidaan mahdollisessa oikeudenkäynnissä tai välimiesmenettelyssä näyttää toteen. Erityisesti näin on siksi, että näyttötaakka sekä ylivoimaisen esteen olemassaolosta että sen vaikutuksesta on siihen vetoajalla; esimerkiksi vuokralaisen on siis kyettävä näyttämään, että asiakasvirrat ovat katkenneet tai romahtaneet ylivoimaisen esteen vuoksi ja lisäksi, että kyseessä on nimenomaan ylivoimainen este, johon ei ole voinut varautua, eikä sitä ole voinut voittaa.

Jatkossa lienee selvää, että esimerkiksi ravintoloiden vuokrasopimuksissa ja niitä laadittaessa mahdolliseen pandemiatilanteeseen voidaan varautua lisäämällä sitä koskeva maininta vuokrasopimuksen force majeure -lausekkeeseen. Näin on ehdottomasti toimittava, jos vastuusta halutaan pandemiatilanteeseen vedoten jatkossa vapautua.

Mikäli mietit omaa käsillä olevaa tilannettasi tai tulevia mahdollisia pandemia- tai muita mahdollisia force majeure -tilanteita sekä niihin varautumista, tartu rohkeasti puhelimeen ja soita meille Lakitaloon. Alkuneuvottelu on meillä aina maksuton ja liikejuridiikan ammattilaisina me pystymme auttamaan Sinua tilanteessa kuin tilanteessa. Lakitalo on erikoistunut osaamiseen!